Aurinkoista kevättä

Lumet on nyt sulaneet lähes kokonaan ja koirien treenimatkoja on lyhennetty. Kerttukin on päässyt jo muutamia kertoja kokeilemaan rekikoiran elämää ja se on suoriutunut todella hienosti. En epäile yhtään etteikö se tulevaisuudessa suoriutuisi tehtävästään kunnialla.

Viime syksynä haimme kennelnimeä ja 30.3 fci hyväksyi meille nimeksi Timattihangen. Tämä tuo ehkä vähän muutoksia myös tähän blogiin.Pentuesuunnitelmista sen verran, että niitä on paljonkin mutta katsotaan koska mitäkin toteutuu. Luontoäidillä on aina se viimenen sana sanottavana :)

Meillä kävi myös Nala sekä muita Sikun ja Sykkeen sisaruksia kylässä. Kävimme ajelemassa taas sekavaljakolla ja mietimme koirien yhdistämistä myös kevään kisoihin. Kisat harmillisesti sattuvat samoille päiville kun näyttelyt joihin olen ilmoittanut Tintin ja Sykkeen. Eli meiltä loppuvat omat koirat isompiin luokkiin. Onneksi apu löytyy läheltä :) Nyt kun Apassi ja Donna ovat lähdössä uusille urille, ei meille jää kuin 6 koiraa ja niistä yksi on alaikäinen Kerttu. Kaksi lähtee näyttelyyn joten jäljelle jää Siku, Katti ja Tare. Vaikka ne ovatkin kaikki hyviä koiria, ei niillä kolmestaan kisoissa pärjätä.

Ilmottauduimme myös kevään käyttökokeeseen joka on ensi viikolla jyllissä. Eli samassa paikassa missä pikkujoulut olivat. Käydään nyt katsomassa minkälaista puuhaa se on ja kuinka koirat pärjäävät. Katti on ilmoitettu JOH luokkaan ja Syke YLE luokkaan.

Rautavaara

Matkustimme Rautavaaraan suomalaisen siperianhuskyseuran seuramestaruuskilpailuihin perjantaina 13.3. Epäonnen päivästä huolimatta meillä meni kaikki nappiin. Jätimme puolet lapsista matkan varrelle viikonloppuhoitoon ja vanhimmat pääsivät mukaan. Saavuimme metsäkartanolle puoli yhdeksän maissa ja ehdimme illan ajajien kokoukseen. Meillä oli mukana Katti, Tintti, Tare, Siku, Syke ja Kerttu. Kaikki muut oli ilmotettu kisaan paitsi Kerttu. Nyt illalla pitäisi tehdä päätös, ketkä neljä otetaan huomenna valjaisiin. Vaihtoehtona oli jättää Siku tai Syke. Valitsimme Sykkeen mukaan valjakkoon ja se osottautui myöhemmin juuri oikeaksi vaihtoehdoksi.

Lauantaina alkoivat kisat ja meidän lähtö oli vasta kahdelta iltapäivällä, joten heräsimme aamulla rauhassa aamupalalle ja katselemaan isompien luokkien lähtöjä. Päivä lämpeni nopeasti ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Meille se oli tietysti mukava katselukeli mutta koirille huonompi juttu. ne talviturkeissaan joutuisivat kohta juoksemaan 8km täysillä.

Lähtö läheni ja aloimme valmistautumaan starttiin. Kaikki muut olivat innoissaan paitsi Siku. Se vaikutti todella apaattiselta ja stressaantuneelta. Onneksi se valikoitui pois kisatiimistä ja se sai jäädä Kertun kanssa ketjuun. Valjastimme muut reen eteen. Johdossa oli tietysti Katti ja sen rinnalla Tintti, perässä tulivat pojat. Tämä oli kaikille muille ensimmäinen kilpailu paitsi Katille. Jokainen koira osasi käyttäytyä kuitenkin todella hienosti ja pian valjakko olikin jo uralla. Itselleni odottaminen on aina tuskaa ja jännitystä meneekö kaikki hyvin. Koirat olivat juosseet noin 5km todella hienosti ja nopeasti ohittaen kolme valjakkoa. Sitten matkanteko tyssäsi täysin. Ihmettelimme mistä se johtui ja epäilimme ensin lämpötilaa. Tarkemmissa tutkimuksissa huomasimme jokaiselta koiralta meneen anturoita rikki ja tiesimme heti vauhdin loppuneen sen takia. Ura vaikutti todella hyvältä mutta olikin sitten meidän koirien tassuille huono. Mietimme mitä tekisimme ja ainoa vaihtoehto kisan jatkamiselle olisi hankkia koirille jostain tossut. Meillä ei ollut mukana ainuttakaan kun eihän meillä käynyt pienessä mielessäkään että niitä tarvitsisi.

Onneksi kanssakilpailija tuli hätiin ja saimme lainattua jokaiselle tohvelit jalkaan, jes. :) Voisimme jatkaa kilpailua ja startata huomenna. Tässä kohtaa sijoitus oli kuudes.

Sunnuntai päivä meni lähestulkoon samalla kaavalla kun lauantaikin. Siku oli taas oma itsensä onneksi ja muutkin koirat palautuneet eilisestä hyvin. Startti oli kuitenkin vähän aikasemmin onneksi. Mietimme kuinka saisimme kilpailun onnistumaan niin, että kaikki tulevat ehjänä ja positiivisella mielellä maaliin. Päätimme yhteistuumin ottaa heti lähdössä vauhdit pois ja antaa koirien juosta rauhallisesti maaliin. Näin siinä sitten kävi ja koirat tulivat häntä heiluen takaisin varikolle. Sijoitus putosi yhdellä eli lopputuloksissa olimme seitsemäntenä. Kilpailukokeessa on 15kk ikäraja eli Tintti ja Tare jäivät ilman tulosta, Katti ja Syke saivat REK3.

Sunnuntain lähtö.

Vauhdin hurmaa uralla. Kuvaaja Riitta Männikkö

Kevättä ilmassa

Kevät tulee kohisten ja se tarkoittaa sitä, että reki on pistetty nyt syrjään ja treenit juostaan mönkijällä tai syksyllä rakennetulla nelipyörällä. Kickbike on myös tallissa odottamassa 1 ja 2 koiran treenaamista. Tassut ovat kovilla murskeella ja tossut pitää ottaa käyttöön. Tämä ei ole valjakkoharrastajan parasta aikaa vuodesta, olisihan tämä talvi voinut vielä vaikka kuukauden jatkua.

Kevät on myös juoksujen aikaa, Donna aloitti ne ensimmäisenä muutama päivä sitten. Vielä urokset ovat osanneet käyttäytyä siivosti. Tärppipäivät kun lähestyvät, konsertti ja toisilleen uhoaminen alkaa taas. Syksyllä Katti aloitti juoksunsa Donnan jälkeen, joten ne voivat olla pian myös odotettavissa.

Ensi viikonloppuna on tämän vuoden ensimmäinen kilpailu. Osallistumme suomalaisen siperianhuskyseuran mestaruuskilpailuun SP4 RNB1 luokkaan. Siinä kilpailevat rekisteröidyt siperianhuskyt 4 koiran valjakoissa. Matkana 8km ja se juostaan kahtena päivänä, lauantaina ja sunnuntaina.

Kevät tarkoittaa myös sitä, että näyttelyitä alkaa olemaan enemmän. Olen ilmottanut koiria sinne ja tänne. Syke oli viime syksynä pelkkää jalkaa ja nyt se on kehittynyt aikuismaisemmaksi ja "raskastekoisemmaksi", joten katsotaan kuinka sen arvostelut muuttuvat. Tintti ja Kerttu pääsevät myös kehään kevään aikana :)

Rapakeliä

Joka ainoa tie on ollut niin kamalaa peilijäätikköä että koirien ajelutus ja liikutus ylipäätään on vaatinut pientä aivotyötä. Yhtään asiaa ei auta se, että meillä vanha puureki tuli tiensä päähän.. Sen ohjauskaari katkesi jo aikaisemmin, mutta se ei ole niin haitannut. Kävimme ajelulla sillä yhdessä ja moottorikelkat olivat tehneet urasta niin möykkyisen, että näinhän siinä sitten kävi:

Haljennutta puuta

Irronneta osia

Täytyy varmaan ostaa uusi.. Harmi kun tommosta samanlaista ei taida saada enää mistään.

Kävimme harjottelemassa myös näyttelyhommia Tintin ja Kertun kanssa. Pirkkalassa oli pentumätsäri Muppet eläintarvikeliikkeessä ja lähdimme koittamaan kuinka nämä pariin kertaan harjotellut asiat, seisominen ja juokseminen sujuu suuressa maailmassa.

Paikalla oli aika paljon osallistujia ja tilat olivat aika ahtaat kehän läheisyydessä. Koska olin tuntia ennen ennakkoilmottautumisen päättymistä ilmoittautunut, oli vuoromme viimeisten joukossa. Ja päädyimme kaiken lisäksi mittelemään kehään toisiamme vastaan. Joonas esitti Tintin ja minä Kertun. Voi kun olin ylpeä pennuistamme, molemmat seiso asiallisesti, anto tuomarin tutkia ja juoksi kauniisti vierellä. Itse olisin valinnut Tintin voittoon, mutta tuomarin mielestä Kertun liike oli parempi, joten se sai punaisen nauhan ja Tintti sinisen.

Lopulliset tulokset ryhmäkehistä myös yllättivät positiivisesti. Joonas esitti Tintin sinisten ryhmän neljänneksi.!

 ja itse sijoituin Kertun kanssa punaisten kakkoseksi!

Tästä on hyvä jatkaa virallisiin näyttelyihin, koirat ainakin tietää mitä siellä kehässä pitää tehdä. :)

Kimppatreenejä

Kävimme taas vaihtelun vuoksi jämillä kimppatreeneissä. Paikalle saapui useita mushereita koirineen. Sikun ja Sykkeen sisaruksetkin olivat paikalla kahta lukuun ottamatta. Otin nyt vanhan kameramme mukaan ja sainkin sillä muutamia kuvia otettua. 

Meidän koiria taaimmaisessa ketjussa ja Sikun ja Sykkeen sisaruksia+heidän lauma edessä

Patse-pappakin pääsi retkelle (Apassi )

Sikun täytyy vähän irvistellä vieraille uroksille. Syke ja Tare ottaa rennosti

Johdossa Katti ja Tintti, seuraavassa parissa Tare on mennyt Sykkeen kainaloon ja perää pitää Patse ja Siku

Ekana ajoimme vain omilla koirillamme. Tai minä jäin lapsenvahdiksi autolle kun Joonas lähti ajamaan. Ajot sujuivat kaikilla mukavasti. Sitten menimme kotaan paistamaan makkaraa ja juoruilemaan koirista ja muusta elämänmenosta. Tämän jälkeen kokeilimme kasata vähän isomman valjakon ja ajaa uuden lenkin. Tintti ja Tare jäi tästä pois, mutta ne pääsivät sitten minun kanssani minilenkille vielä päivän päätteeksi. :)

Kaupan päälle saatiin danlerin jalaksiin voitelu :D

Teimme 10 koiran tiimin johon yhdistimme kahdesta eri laumasta koiria. Johdossa Katti ja Syke, seuraavana Cissi (sisaruskatraan emä) ja Siku. Perässä tulee sekalainen seurakunta vanhoja uroksia ja nuoria.

Sykkeen johtotehtävät loppuivat aika lyhyeen. Se vaan katseli taaksepäin koko ajan, joten se oli pakko vaihtaa pyöräkoiraksi. Johtoon vaihtui Cissi joka juoksi Katin kanssa tosi hienosti. 

Donna

Eläinlääkärissä käyty ja nyt vasta ehdimme kirjoittelemaan tuloksia. Donna todettiin kaikin puolin terveksi. Selän nikamissa ei ollut minkäänlaisia muutoksia ja lonkillekin eläinlääkäri antoi arvioksi A/A.  Nyt sai ainakin mielenrauhan luuston suhteen. :)

26.1

Nyt meillä on tosi huono karma Donnan lääkäriin viennin suhteen. Taas aika peruuntui puuttuvan ortopedin takia. Huomenna on taas uusi yritys eri firmassa. Sitä vähän jo odottaa koska se soitto tulee ja aika peruutetaan jonkun syyn takia. 

Sunnuntaina kävimme treenailemassa taas. Tintti on meillä ollut aina kovin huutaja kun valjakkoa aletaan kokoamaan, mutta nyt on Tarekin keksinyt tämän jalon taidon. Pistimme kaikki käytössä olevat 6 koiraa danleriin kiinni ja kävimme hankitreeneissä. Hienosti jaksoivat vaikka taivaalta tuli räntää ja maasto todella raskasta.

Eiliseltä taas pari kuvaa:

Lihanjakotilaisuus

Tare ja Tintti

Katti, Syke ja Siku