lauantai 31. tammikuuta 2015

Donna

Eläinlääkärissä käyty ja nyt vasta ehdimme kirjoittelemaan tuloksia. Donna todettiin kaikin puolin terveksi. Selän nikamissa ei ollut minkäänlaisia muutoksia ja lonkillekin eläinlääkäri antoi arvioksi A/A.  Nyt sai ainakin mielenrauhan luuston suhteen. :)

maanantai 26. tammikuuta 2015

26.1

Nyt meillä on tosi huono karma Donnan lääkäriin viennin suhteen. Taas aika peruuntui puuttuvan ortopedin takia. Huomenna on taas uusi yritys eri firmassa. Sitä vähän jo odottaa koska se soitto tulee ja aika peruutetaan jonkun syyn takia. 


Sunnuntaina kävimme treenailemassa taas. Tintti on meillä ollut aina kovin huutaja kun valjakkoa aletaan kokoamaan, mutta nyt on Tarekin keksinyt tämän jalon taidon. Pistimme kaikki käytössä olevat 6 koiraa danleriin kiinni ja kävimme hankitreeneissä. Hienosti jaksoivat vaikka taivaalta tuli räntää ja maasto todella raskasta.



Eiliseltä taas pari kuvaa:


Lihanjakotilaisuus


Tare ja Tintti

Katti, Syke ja Siku

perjantai 23. tammikuuta 2015

Valjaita ja eläinlääkäriä.

Rekikelit ovat jatkuneet täälläpäin. Emme halua kuitenkaan danlerin jalaksia kuluttaa ei-niin-hyvällä reitillä, joten Joonas on ajanut nyt vain vanhalla puureellä. Minä olen ollut kyytiläisenä :D Katin ja Joonaksen yhteistyö alkaa sujumaan jo lähes saumattomasti ja muutkin koirat ovat toimineet kivasti.

Pentutreffeilläkin kävimme tuossa parisen viikkoa sitten ja oli taas mukavaa niinkuin aina siellä suunnalla. Pennut olivat kaikki (paitsi venäjällä asuva Sinda) mukana ja saimme niitä vertailla keskenään. Kerttu ja Komeetta muistuttivat ulkonäöllisesti toisiaan ja Batman ja Koda taas toisiaan. Lapsiakin riitti paikan päällä. Meillä oli kaikki neljä mukana ja siellä päässä oli sitten lisää niin että silmissä vaan vilisi lapsia ja koiria joka puolella. :)

Pidimme pienen valjaspäivityksen eilen, kasvavat nuoret kun ei montaa aikaa samoilla valjailla vedä. Kerttukin sai koittaa päällensä ekaa kertaa valjaita. :D Sen mielestä niiden kanssa ei todellakaan voinut liikkua.


Kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa?


Kyllähän se sitten lopulta ne hyväksyi. :) Todellisiin vetopuuhiin tuo pikkunarttu pääsee kyllä vasta myöhemmin.

Donnalle saimme vihdoin ja viimein varattua kuvausajan eläinlääkärille. Nyt oli pikkuisen pakko kun Donna loukkasi takajalkansa toissapäivänä ja ontuu sitä vieläkin. Käymme sen huomenna kuvauttamassa niin selkä tulee kuvattua sitten samalla kertaa.

perjantai 9. tammikuuta 2015

Tammikuu

Lunta sataa ja sitten se taas sulaa. Sitten sataa taas vähän lisää ja nyt on taas plussakeli. Toivottavasti pysyisi kuitenkin sen verran pakkasella, ettei kaikki tiet menisi aivan peilijäähän. Jos menee niin se tietää taukoa treeneihin. Tämän vuoden alun kaikki treenit on ajettu reellä. Itsekin olen oppinut jo sen hallintaa ja Joonas samaten. Hieno vehje :) Varsinkin kun siihen ei tarvitse laittaa niin paljon koiria, jo kaksi jaksaa sen vetää hyvällä alustalla. Ja jos tulee hankaluuksia niin voi itse helposti potkasta vähän lisävauhtia.

Itse olen ajanut kolmella ja Joonas neljällä koiralla. Syksyllä treenasin Apassia kärkikoiraksi ja viime lenkillä se koulutus oli kullan arvosta. Nuorukaiset Donna ja Siku oli ensin vuoron perään kärjessä ja molemmat haahuili mihin sattuu, ei ne omistanut korvia lainkaan. Välillä juostiin kamalaa kyytiä keskellä tietä ja sitten yhtäkkiä käännös jostain risteyksestä. Donnan kuuroutta en niin paljon ihmetellyt mutta Siku yllätti myös, se osaa suunnat täydellisesti mutta näköjään vaan jos sille päälle sattuu. Tämä ei ollut se päivä. Siinä palo hiha jos toinenkin, ajattelin ettei tässä nyt ainakaan huonompaan mennä jos teen pikku kokeilun, pistin ne kaks kuuroa taakse ja vanhan herran keulaan. Se toi meidät sieltä sitten hitaasti mutta varmasti kotiin. Joonas naureskeli kun saavuin kotipihaan, meidän kaks "johtajaa" pyöräkoirina ja pyöräkoira johtajana. :D

Joonaksen tiimissä on ollut sitten Katti/Tintti ja Tare/Syke. Ei tarvitse paljon potkia vauhtia lisää itse kun kefeuslaiset ja Syke tykittää liinat viulunkielellä. Ennemminkin niin päin että Joonas seisoo jarrulla ja koittaa pitää reen pystyssä. Kävipä tuo tällä porukalla myös kaupassa ja sille retkelle pääsi myös meidän pian 3-vuotias esikoispoikamme rekipussiin matkustajaksi. Eihän tolla kisareellä perjaatteessa kai matkustajia saisi viedä, rekipussiinhan on tarkoitus laittaa tarpeelliset varusteet ja ruuat pidemmillä matkoilla sekä esimerkiksi koira valjakosta, jos se loukkaantuu matkalla. Meillä painavimmat urokset on sen vähän päälle 20kg. Poikamme on vielä kevyt verrattuna noihin kaikkiin joten uskalsimme sen sinne laittaa lampaankarvan päälle istumaan.
No, joka tapauksessa, he kävivät kaupassa ja koirat matkasivat sinne ja takaisin puhtaasti. Pelkäsin reen kaatuvan, mutta näin ei onneksi käynyt. Sain vuorostani hyvät naurut kun Joonas palasi kotiin, kuorsaus kuulu rekipussista kun poika oli nukahtanut kesken kaiken paluumatkalla :) Rentoa menoa ollut siis.

Sunnuntaina olisi tarkotus lähteä Kertun kanssa sen kasvattajalla käymään. Susanna ja Erkki ovat järjestäneet pentutreffit ja ovat sinne kutsuneet tämän pentueen pennut omistajineen. Kiva päästä taas vaihtamaan kuulumisia ja näkemään muita pentuja.