Kärry-SM Jämi

17.-18.10 oli jämillä valjakkoajon sulanmaan suomenmestaruuskilpailut. Meiltä sinne lähti valjakko DR8 luokkaan. Kisamatka oli 2x6km.

Omista koirista kisaporukassa olivat kaikki muut paitsi Katti ja Kerttu. Lainakoiria Antonilta oli samoja joita oli viime kevään kisoissa eli Sikun ja Sykkeen sisaruksia Sumo, Sopu ja Semi. Kilpailijoita luokkassa oli yhteensä 8kpl ja niistä siperialaisilla ajoi 3 kuskia, malamuuteilla yksi ja loput x rotuisilla.

Valjakkomme vuoro oli lähteä viimeisenä radalle. Tare oli ensimmäistä kertaa kisoissa johdossa siskonsa Tintin rinnalla. Se veti uskomattoman hyvin porukkaa ja he saivat kiinni edeltä lähteneen valjakon. Joonas pääsi sen ohi ja aika maalissa oli ensimmäisen päivän jälkeen 12:38.0 ja sijotus neljäs.

Kuva Jenna Heinäaho

Kuva Jenna Heinäaho

Kuva Jenna Heinäaho

Toisena päivänä lähtöjärjestys oli edellisen päivän ajan mukaan eli nyt ei pitäisi tulla ohituksia. Kolmantena ollut kilpailija oli saavuttanut n.2,5 minuutin eron, joten sijoituksen nostaminen oli erittäin epätodennäköistä. Ainahan sitä radalla voi sattua jotain ja kilpailija keskeyttää, mutta ajamalla ei heitä kiinni saisi.

Toisen päivän suoritus ei ollut ihan niin hyvä kuin ensimmäinen päivä, mm. Sikulla oli hetkittäin hieman hankaluuksia ja Joonas joutui jarruttelemaan. Tämä näkyi ajassa joka sunnuntaina oli sitten 13:06.2.

Lähtökeulintaa. Kuva Miia Koivumäki

Yhteenlaskettu loppuaika oli 25:44.2 ja keskinopeus 27,976km/h
Sijoitus neljäs ja siperianhuskyista paras!

Varsinkin Tare loisti suorituksellaan, se meni kun juna eteenpäin ja vei porukkaa varmoin ottein. Siitä saa olla ylpeä.

Kuva Jenna Heinäaho

Dengalle kisat olivat sen ensimmäiset. Sen suoriutui pyöräkoiran tehtävästään hienosti ja se kuuluu ehdottamasti jatkossakin kisaporukkaan.



Kiitos Antonille joka mahdollisti DR8 luokkaan osallistumisen lainaamalla koiria. Hänen koiristaan erityisesti Sumo teki upeaa työtä.

Erikoisnäyttely

Valitettavasti tämä päivitys tulee hieman myöhässä, koska tietokoneemme hajosi. Saimme sen kuitenkin taas kuntoon, ainakin hetkeksi.. Jos meistä ei kuulu, älkää ihmetelkö. Tekniikka on tämmöstä...

ERIKOISNÄYTTELY:

Saimme lapset hoitoon päiväksi  ja pääsimme lähtemään sponsorimme Junno Kallion kanssa siperianhuskyjen erikoisnäyttelyyn. Se vietettiin tänä vuonna Vihdissä, eli meiltä kotoa ei ollut matkaa kuin pari tuntia.

Navigaattorimme opasti ihme reittejä ja olimme myöhästyä kehistä. Ilmoitimme Taren nuorten luokkaan joka alkoi heti aamulla klo 10. Onneksi ehdimme.

Tare sai EH:n ja noottia tuli laihuudesta sekä edelleen tuosta käytöksestä.

Kefeus  King's Daler "Tare" kuvaaja Kirsti Parikka

Myös Syke oli ilmoitettu erkkariin. Se oli ilmoitettu käyttöluokkaan joka alkoi 13:30. Syke sai laatuarvosanaksi EH:n.

Pelkästään näyttelytulosten perässä ei erkkariin lähdetty vaan myös tapaamaan huskytuttuja ja viettämään mukavaa päivää katsellen siperianhuskya kehän laidalta.

JV-14 Syke  (kuvaaja Kirsti Parikka)

Lauma on myös kokenut taas muutoksia. Olemme etsineet Apassille uutta kotia keväästä asti. Syyskuun alusta se pääsi muuttamaan toisaalle. Nyt lauma on Kattia lukuun ottamatta nuorta porukkaa. Näistä puuttuu vielä iän tuoma varmuus mutta hienosti näilläkin pääsee.

Heinola KR ja valjastusta

Sunnuntaina 23.8 ajelin Heinolaan kaikkien rotujen näyttelyyn. Tuomarina toimi Tuula Savolainen jonka olin nettikirjoitusten perusteella mieltänyt hyväksi tuomaria aristavien koirien kanssa. Tämän takia ilmoitin Sikun joka jostain syysta alkoi reilu vuosi sitten väistämään tuomaria ihan kunnolla. Nyt sillä on hieman enemmän jo itsevarmuutta ja päätin kokeilla. Myös Tintti pääsi mukaan, sille tämä näyttely oli vuoden viimeinen.

Taas koiria oli ilmoitettu reilusti. Onneksi kehä alkoi heti 9:00 aamusta niin oli kiva ajella viileässä kelissä. Vasta kehän reunalle päästyä alkoi lämpötila nousemaan. Sikun vuoro oli ensimmäisenä ja tuomarivalinta osottautui hyväksi. Siku mulkoili häntä hieman aluksi mutta antoi lopulta koskea ja tutkia. Tuula oli kärsivällinen ja antoi aikaa ja mahdollisuuden koiralle eikä heti luovuttanut. Tykkäsin kovasti hänen tyylistään.

Kehät olivat hiekkakentällä ja lämpötila jatkoi nousuaan. Olin kaavaillut lähteväni heti Tintin arvostelun jälkeen pois välttääkseni keskipäivän kuumuuden. Sen tämän kesän näyttelytuloksien perusteella en odottanut kummempia, mutta sieltä tulikin ERI SA joten "jouduimme" jäämään vielä PN kehään. :) Sieltä tuli loppusijoitukseksi neljäs sija. Ensi vuonna jatkuu taas..


Koirat ovat nyt päässeet myös valjaisiin. Lämpötilat alkavat iltaisin olemaan jo ihan siedettäviä iltaisin. Valjakossamme on tänä vuonna kaksi uutta, Denga ja Kerttu. Kerttu pääsi kokeilemaan jo viime keväänä muutamia kertoja mutta nyt se on ihan samassa treenissä kun muutkin. Kertun kanssa on helppo toimia, se on innokkaasti lähdössä mukaan ja oppii asiat ilman että sitä täytyy varta vasten opettaa. Se pysyy pienhköstä koostaan huolimatta hyvin muiden vauhdissa eikä vetomotivaatiossa ole moitittavaa. Denga on myös osottautunut hyväksi lisäksi meidän porukkaan. Sille tuntui meidän valjakon säännöt olevan heti ensimmäisestä kerrasta selviä. Se osaa odottaa rauhassa lähtökäskyä ja sen saatuaan tekee töitä siinä missä muutkin.

Denga/Tare, Syke/Kerttu ja Tintti yksin johdossa. 

Denga

Laumaan muutti sunnuntaina virallisesti uusi koira, Denga. Se on asustellut kesän mittaan meillä jo koeajalla ja herra sopeutui laumaan lopulta ihan hyvin.

Aluksi Denga oli hirveän pentumainen ja leikkisä, se oli asustanut edellisessä kodissaan narttujen kanssa ollen porukan juniori. Täällä se kohtasi kuitenkin lauman ja muut urokset ja siitä kasvoi "yhdessä yössä" aikuinen. Siitä seurasi kahnauksia muiden urosten kanssa. Denga yritti jopa ihmisistä ottaa yliotetta mutta hyvin pian sille selvisi kuka täällä määrää. Nyt se alkaa olemaan jo sujut muun lauman kanssa ja ihmiselle se antoi nopeasti kruunun takaisin. Se pääsee syksyn vetotreeneihin ja tästä odotetaan hyvää lisää meidän kisaporukkaan.

Denga

Kehiä olemme myös taas kiertäneet. Tintin kanssa kävin 16.8 Sastamalan ryhmänäyttelyssä. Keli suosi ja sain seurata kehien kulkua aurinkoisessa säässä. Tintin sijoitus oli EH NUK1. Tykkään tuomareista jotka perustelevat valintojaan sekä laatuarvostelua. Tällä kertaa tuomari tuli myös sanomaan että koirassa ei muuta vikaa ole kuin pää. Se saisi olla hieman selkeämmin siperialaisen pää ja korvat pienemmät.

Mätsäreissä kävin Apassin kanssa nokialla pari viikkoa sitten. Taas keli oli hieno eikä sateenvarjolle ollut tarvetta. Apassi oli taas niin innokas esiintyjä ettei meinannut pysyä turkissaan. Lopulta kuitenkin sain sen rauhotettua ja sijotus oli SIN2. ihan BIS kehään asti ei päästy harmittavasti, mutta onneksi tyhjin käsin ei tarvinnut lähteä kotiin. :)


Pihan rakentelut alkavat myös olla pian valmiita. Suurimmat maansiirtotyöt ovat nyt tehty ja pari tarhaa pystytetty. Tällä kertaa päätimme kokeilla elementtitarhoja ja se osottautui helpommaksi menetelmäksi. Aika näyttää onko uusi tarha niin kestävä kuin vanhat tolppatarhat. Jatkossa teemme kaikki tarhat näin jos vaan kestävät.

Kaiviskelua ja ompeluksia

Pari viikkoa on mennyt pihoja rakennellessa. Uudet systeemit tulevat toivottavasti helpottamaan koirien kanssa harrastamista huomattavasti. Joonas ammattitaitoisena kaivinkoneenkuljettajana on veljiensä ja minun avustuksella pystyttänyt tolpan jos toisenkin. Samalla tasasimme hieman nurmikkoa ja siistimme nurkkia villiintyneistä istutuksista. Nyt saa pojat pelata jalkapalloa ilman nilkan nyrjähtämisen vaaraa :)

Kaksoset seuraavat tarkkaavaisesti isänsä työtä

Koirat ovat viileiden kelien takia energisiä ja niiden kanssa on iltaisin yritetty aina jotakin keksiä. Valjaita ei pueta päälle ennenkun syksyllä taas mutta pallottelua ja erilaisia koulutuslenkkejä on niiden kanssa tehty. Nuoret saavat opetella suuntia ja muita käskyjä, vanhoille kertaus on opintojen äiti.

Teemme suuren osan tarvitsemistamme varusteista itse. Joonas tekee raudasta ja puusta, minä sitten kankaasta, nauhasta piiposta tms. Tällä hetkellä työlistalla on uudet vetoliinat sekä tossuja syksyn ja talven varalle. Toissapäivänä tuli ommeltua lähes kaikille uudet pannat.

brother työssään

Sarjatuotantoa

Syksyn suunnitelmissa on käydä vielä pari näyttelyä erikoisnäyttelyn lisäksi. Sitten alamme keskittymään koirien treenaukseen ja kisoihin. Käyttökokeitakin olisi syksyllä tarjolla mutta se jää vielä nähtäväksi osallistummeko niihin.

Oulun kansainväliset

Viikonloppu tuli vietettyä pohjosessa ja Oulun kansainvälisissä koiranäyttelyissä. Meillä oli mökki varattuna muhokselta johon saavuimme perjantai-iltana. Lapsia ei tällä kertaa otettu mukaan ja vietimme samalla pienen loman. Illat tuli vietettyä kalastaen, saunoen ja nauttien hiljaisuudesta ihan rauhassa.

Lauantaina emme osallistuneet näyttelyyn vaan saimme idean lähteä tapaamaan Ulla Halosta. Hän on kasvattanut koiria Ajatar kennelnimellä ja sieltä ovat Sikun ja Sykkeen suku. Pääsimme näkemään paljon setiä, tätejä, serkkuja ja kumminkaimoja. Ja tietysti sisko Sawun :)

Sunnuntaina oli sitten varsinainen näyttelypäivä. 31 huskya oli ilmoitettu ja meiltä kehään oli menossa Tare ja Tintti. Tare oli ihan ensimmäisenä vuorossa ja sille paukahti ERI. Tuomari oli nihkeä jakamaan SA:ta. Tarelta se rokotti turkista ja jännittyneestä käytöksestä sen verran. Onhan tuo puoliksi lähtenyt turkki hieman epä-edustava :D

Tare tutkimuksissa

Ja pönötyskuva.

Ehkä täytyy vähän vielä treenata juoksemista.

Hieno keli odotella omaa vuoroaan

Tintin arvosanaa pudotti liian suuret korvat ja ahtaat kintereet. Korvista sanominen tuntui ehkä vähän oudolta mutta se oli hänen näkemyksensä. Eihän ne mistään pienimmästä päästä tietysti olekaan. Eli Tintti sai EH:n.

Nuoret nartut

Positiivinen yllätys tuomarilta kun hän tuli henkilökohtaisesti kertomaan mikä arvosanaa tiputti.

Mätsäreissä

Lauantaina menin Tintin, Taren ja Apassin kanssa mätsäriin. Tintti kisasi isoissa aikuisissa ja Apassi veteraaneissa. Tarea opetin ennen kehien alkua juoksemaan ympyrää. Ihan kohtuullisesti se menee mutta hieman vielä jännittää outoa tilannetta.

Kerrankin kehät menivät nopeasti eteenpäin ja Tintti sai punaisen nauhan. Loppukehissä se sijoittui neljänneksi! Hyvä Tintti, se on oppinut hienosti kehäkäytöksen vaikkei ole montaa kertaa ollutkaan. Oppivainen veijari.

Apassin kanssa kilpaili kaksi muutakin veteraania ja niille ei nauhoja jaettu ollenkaan. Kaikki kolme kisasimme samaan aikaan ja Apassi oli odottanut vuoroaan niin kauan, että se näytti lähinnä siltä kun sen turkissa olisi ollut muurahaispesä. Se sijoittui kolmanneksi. Apassi on niin innoissaan aina esiintymässä :)

Kotiin tuomisia sijoituksista.